Company Announcements

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2021: rahoituksen kysyntä väheni, mutta suotuisa korkoympäristö kasvatti tulosta

Source: OMX
Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2021: rahoituksen kysyntä väheni, mutta suotuisa korkoympäristö kasvatti tulosta

Kuntarahoitus Oyj
Puolivuosikatsaus
5.8.2021 klo 15.00

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammikesäkuu 2021: rahoituksen kysyntä väheni, mutta suotuisa korkoympäristö kasvatti tulosta

Tämä on tiivistelmä Kuntarahoitus-konsernin 5.8.2021 julkistetusta puolivuosikatsauksesta. Täydellinen puolivuosikatsaus taulukoineen on saatavilla tämän tiedotteen liitteenä ja yhtiön verkkosivuilla www.kuntarahoitus.fi.

Kuntarahoitus-konserni julkaisee Euroopan unionin asetuksen No 575/2013 ja direktiivin 2013/36/EU mukaisen konsernin riski- ja vakavaraisuustietojen julkistamista koskevan selvityksen (Pilari III) kesäkuun 2021 lopusta viikolla 32.


Yhteenveto Kuntarahoitus-konsernin alkuvuodesta 2021

  • Katsauskauden liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 108 miljoonaa euroa (93 miljoonaa euroa), ja se kasvoi tammi–kesäkuussa 15,6 % (3,6 %). Konsernin korkokate oli 138 miljoonaa euroa (123 miljoonaa euroa). Kasvua oli 12,0 % (5,3 %). Alkuvuoden kulut olivat 34 miljoonaa euroa (32 miljoonaa euroa), eli 6,7 % (3,2 %) vertailukautta suuremmat.
  • Liikevoitto oli 127 miljoonaa euroa (62 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat katsauskaudella 20 miljoonaa euroa (-31 miljoonaa euroa).
  • Uudet pankkien vakavaraisuussääntelyä koskevat muutokset (CRR II ja CRD V) tulivat voimaan kesäkuun lopussa. Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli kesäkuun lopussa 12,6 % (3,9 %). Päivitetty EU:n vakavaraisuusasetus, CRR II, nosti vähimmäisomavaraisuusastetta 8,8 %-yksiköllä. Kuntarahoitus on CRR II -asetuksen mukainen julkinen kehitysluottolaitos (public development credit institution), ja näin ollen voi vähentää vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa vastuistaan kunta- ja valtioriskillä olevat luottosaatavansa.
  • Konsernin CET1-vakavaraisuus oli kesäkuun 2021 lopussa 91,1 % (104,3 %) eli edelleen erittäin vahva. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus olivat 114,7 % (132,7 %). Vakavaraisuutta laski CRR II -sääntelyn vaikutus, mikä johtui lähinnä muutoksista johdannaisten vastapuoliriskilaskennassa sekä vastuun arvonoikaisuriskissä. CET1-vakavaraisuus oli kuitenkin lähes seitsemänkertainen verrattuna kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen pääomapuskurit huomioiden, mikä oli 13,4 %.
  • Alkuvuonna 2021 Suomen taloudessa alkoi toipuminen koronapandemiasta. Odotettua paremman talouskehityksen sekä valtion vuonna 2020 myöntämien väliaikaisten koronatukien vuoksi kuntasektorin luottokysyntä jäi odotettua pienemmäksi. Pandemian negatiiviset vaikutukset Kuntarahoitus-konsernin tulokseen ja vakavaraisuuteen ovat jääneet vähäisiksi. 
  • Pitkäaikainen asiakasrahoitus, joka sisältää sekä laina- että leasingrahoituksen, oli katsauskauden lopussa 28 582 miljoonaa euroa (28 022 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 2,0 % (7,8 %). Uusi luotonanto oli tammi–kesäkuussa 1 601 miljoonaa euroa (2 543 miljoonaa euroa). Luottokannan kasvuvauhti normalisoitui edellisestä vuodesta, koska vuoden 2020 kasvu oli poikkeuksellisen vahva koronapandemian vuoksi. Lyhytaikainen asiakasrahoitus kasvoi 1 482 miljoonaan euroon (1 310 miljoonaa euroa) eli 13,1 % (139,0 %) vertailuajankohtaan nähden.
  • Kesäkuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 2 120 miljoonaa euroa (1 786 miljoonaa euroa) ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 833 miljoonaa euroa (589 miljoonaa euroa). Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen hyvin vastaan ja rahoituksen määrä kasvoi 24,3 % vuoden vaihteesta.
  • Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli alkuvuoden aikana 6 025 miljoonaa euroa (5 504 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli katsauskauden lopussa 40 281 miljoonaa euroa (38 139 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 36 436 miljoonaa euroa (34 243 miljoonaa euroa)
  • Konsernin likviditeettitilanne on säilynyt erittäin hyvänä. Kokonaislikviditeetti oli katsauskauden lopussa 11 736 miljoonaa euroa (10 089 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli kesäkuun lopussa 300,2 % (264,4 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli kesäkuun lopussa 122,7 % (116,4 %).
  • Kuntarahoituksen yhtiökokous päätti maaliskuussa 2021 valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään maksaa osinkoa enintään 0,52 euroa osakkeelta, yhteensä enintään 20 313 174,96 euroa. Valtuutus on voimassa Kuntarahoituksen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkamiseen saakka. Konserni noudattaa voitonjaossaan Euroopan keskuspankin (EKP) suosituksia, jotka mahdollistavat voitonjaon 30. syyskuuta 2021 jälkeen. Kuntarahoituksen hallitus pidättäytyy päättämästä osingonmaksusta ennen suosituksen voimassaolon päättymistä.
  • Muutos näkymiin loppuvuodelle 2021: Kuntarahoitus-konserni arvioi liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai suurempi (tilinpäätöstiedote 2020: samantasoinen) kuin vuonna 2020. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät loppuvuodelle 2021.

Tuloksen ja katsauskauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2020 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2020 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.


Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio:

”Kunnat ylsivät vuonna 2020 ennakoitua parempiin taloudellisiin tuloksiin valtion koronatukien ja kasvaneiden verokertymien ansiosta. Tämä on pienentänyt kuntien rahoitustarvetta katsauskaudella edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuntarahoitus on asiakkailleen selvästi suurin yksittäinen rahoittaja, ja sen asema säilyi vahvana myös vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kuntarahoituksen uusi luotonanto tammi–kesäkuussa oli selvästi vähäisempää kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna. Kuntasektorin rahoituskysyntä vuoden 2021 ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli vähäisempää kuin vertailukaudella. Yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoituksen kysyntä pysyi tasaisena.

Kuntien investointitarve on edelleen pysynyt korkeana, eikä sote-uudistus tule sitä juuri helpottamaan. Eduskunnan kesäkuussa hyväksymässä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kuntien vastuulla olevat sote-palvelut siirtyvät uusille hyvinvointialueille, minkä vaikutukset eri kokoisille kunnille vaihtelevat erityisesti pitkällä aikavälillä.

Kesäkuussa voimaan astunut pankkien uudistunut vakavaraisuussäännöstö nostaa julkisten kehitysluottolaitosten, ja siten myös Kuntarahoituksen, vähimmäisomavaraisuusastetta. Uudistukseen sisältyvä pääomavaateen lasku puolestaan pienentää vahvan pääomatason ylläpitämiseen tarvittavaa tulosvaadetta.

Varainhankintamme onnistui tammi–kesäkuussa erinomaisesti. Keskuspankkien elvyttävän politiikan ansiosta likviditeettiä on ollut hyvin saatavilla, ja olemme onnistuneet hankkimaan asiakkaillemme edullista rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta.”

Avainluvut (konserni)

  30.6.2021 30.6.2020 31.12.2020
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)* 108 93 197
Liikevoitto (milj. euroa)* 127 62 194
Korkokate (milj. euroa)* 138 123 254
Uusi luotonanto (milj. euroa)* 1 601 2 543 4 764
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj.euroa)* 28 582 26 743 28 022
Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* 6 025 5 504 10 966
Taseen loppusumma (milj. euroa) 45 658 41 288 44 042
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) 1 346 1 172 1 277
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) 1 694 1 519 1 624
Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 694 1 519 1 624
CET1-vakavaraisuus, %** 91,1 87,8 104,3
Tier 1 -vakavaraisuus, %** 114,7 113,8 132,7
Kokonaisvakavaraisuus, %** 114,7 113,8 132,7
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), %** 12,6 3,8 3,9
Oman pääoman tuotto (ROE), %* 11,7 6,2 9,4
Kulu-tuotto-suhde* 0,2 0,3 0,2
Henkilöstö 163 167 165
       
* Vaihtoehtoinen tunnusluku.  
** Katsauskauden luvut laskettu CRR II -sääntelyn mukaisesti. Vertailukausia ei ole oikaistu vastaamaan päivitettyä vakavaraisuussääntelyä.  

KUNTARAHOITUS OYJ

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja
puh. 050 337 7953

Harri Luhtala
johtaja, talous
puh. 050 592 9454

Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia: konsernin tase on lähes 46 miljardia euroa. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio.

Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.

Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

 

Liite


image